Sydänkesä
Juhannus oli, tuli ja meni ja onneksi aattona oli kaunis ilta. Muutoin kesä onkin ollut varsin kolea ja sateinen. Nytkin on jo satanut enemmän tai vähemmän vuorokauden putkeen. Eipä haittaa olla töissä, kun on harmaata ja valjua ja k y l m ä ä !
Minua ei onneksi juurikaan koleudet tai sateet ole haitanneet, kun on henkinen kesä linnunlauluineen ja auringonpaisteineen päällänsä. Hyvä boogie ja pössis.
Ensinnäkin olin oikean käden kiputilojen vuoksi lähes kuukauden sairauslomalla, kun tosiaan mikään siinä ei toimi peukalosta olkapäähän. Ja toiseksi kuinka sattuikaan, että Noora, vapaaehtoistyöntekijämme, kurvasi tilalle juuri parahiksi ja otti hommat eläinten kanssa haltuunsa täysin suvereenisti! Minä olen vaan saanut olla ja pyöritellä silmiä 👀.
No ei vaiskaan, mutta onpa ollut luksusta, kun on saanut arjen puhteita jakaa toisen ihmisen kanssa. Noora on lisäksi melkoinen lehmäkuiskaaja. Kaamosta nyt koulutamme käsiteltäväksi ja hyvin menee. Kaamos on Noorasta ihan lumoutunut ja on tainnut Kaamoskin saada Nooran sydämessä erityisen paikan 💗.
Nyt lääkäri on laittanut lähetteen sekä käsikirurgille että gynelle, jotta saadaan vaihdevuosioireilu kuriin ja käsi kondikseen, niin kohenisi elämänlaatu huomattavasti. Olen päässyt levolla ja omalla jumpalla jo melko pitkälle, mutta ihan siltä varalta, että tulee takapakkia, niin ei tarvitse jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan.
Tilalla jumpataan seuraavaa high tensile-aitaa pystyyn, jotta pääsisin lomailemaan ilman, että lemmut singahtelevat pitkin pitäjiä sillä välin ja tuuraajat niitä jahtailisivat epätoivoissaan. Homman pitää toimia moitteetta ja kaikille turvallisesti.
Vielä pitäisi nyt heinäkuussa kalkkimaalata navetan seinät, terva-pellavaöljyllä maalata puuosat sekä sähkömies-Jorman viritellä muutama pistorasia paikalleen. Vähän pitää ovia tuunailla ja ennen elokuuta kausivalotkin jo viritellä pimeneviin iltoihin. Ladon katto korjataan vielä viimeisen päälle, niin on hyvä tuiskujen tulla. Sitten ollaankin valmiit jo syksyyn. Voi hyvänen aika kuinka aika rientää. Se on yksi hujaus, niin kohta ollaan talven kynnyksellä.
Minulla on paino taas noussut, kun olen päässyt elämässä ensimmäistä vuotta helpommalla. Nyt on alkanut kuntokuuri. Pitkästä aikaa ehtii liikkumaan muuallakin kuin navetalla. Ihanaa! Luonto, eläimet, liikunta - siinä mun pyhä kolminaisuus, joten nyt olen taas polullani vahvasti. Aerobinen kestävyyskunto onkin päässyt pahasti rapisemaan. Näillä ikämetreillä mikään ei tule ilmaiseksi ja takuusopimus on mennyt umpeen aika päiviä sitten, joten eiku jumpalle ja lenkille!
Työpaikalla on tuulista, ties kuinka monennet YT-neuvottelut on meneillään. Olen ollut kaksi vuotta kohta talossa ja lähes koko ajan on YT-kierros päällä. Tästä on tullut jonkinlainen uusi normaali. On aikoihin eletty.
Eipä tuo maailmantilanne ole myöskään kaksinen. Kohta ollaan varmaan sodassa kolmannen maailmansodan pyörteissä. Onneksi ne vähäisetkin TV-kanavat jäävät pois, niin ei tarvitse uutisiakaan enää katsoa. Elää vaan täällä omassa kuplassaan ja hyvä niin. Ilman nykyisiä uutisia pärjää paljon paremmin. Hengitä, herää päivään, syö, tee töitä, pissi, kaki ja mene nukkumaan samaan vanhaan malliin. Mikään ei muutu, vaikka maailman *johtajat* kuinka muuta yrittäisivät. Hirmuisia uhkakuvia, jotka ovat juuri sitä. Uhkakuvia.
Eläinkummilahjat lähtivät tänään postiin ja jokainen eläinkummi saa unisiepparin, jossa on oman kummilehmän häntäkiehkura mukana. Nämä ovat käsityönä tehtyjä eikä ole toisia samanmoisia tässä maailmassa.
Minä alan suunnitella kesän ja syksyn varainkeruutempauksia, samoin yhdistyksen vuosikokous sekä syystalkoot tulisi pitää ja kohta on kaksivuotissynttäritkin käsillä 🤠!
Mutta näitä ennen nautitaan kesästä 💚. Kyllä kesä on ihmisen parasta aikaa. Jos vaikka se lämpökin sieltä hiippailisi ennen syksyä 😅?
