Norjassa!

Ensimmäinen pariviikkoinen on takana Norjassa. Olemme jo kuin kotonamme. Tänne tuli meidän muuton myötä kunnon talvi; lunta ja pakkasta, joten vuodenaika vaihtui somasti samalla ja pääsimme lumen siivittämänä oivasti uuden aikakauden alkuun elämässämme.

Mulla oli alkuun 5 vapaapäivää vain tehdä oloa kotoisaksi ja järjestellä asioita. Enimmäkseen vain olla möllötettiin ja ihmeteltiin tilannetta. Päivät lensivät kuin siivillä.

Kävimme Harstadissa, lähimmässä kaupungissa verotoimistossa Skatte etatenissa (jonne aika varattiin netin kautta) aktivoimassa minulle väliaikainen henkilötunnus D-numero, jotta saan työsuhteen muodostettua sekä esim. tilin ja puhelinliittymän avattua omalla nimelläni. D-numeron sai heti. Mukaan passi ja työsopimus. Tosin kertoivat, että työnantaja olisi voinut etukäteen hakea henkilötunnusta, mutta tätä en tiennyt. Uutena tulokkaana sain alennuksen veroprosenttiin ensimmäisenä palkkavuotenani, eli se on 25%. Muutoin veroprosentti on 28-35% eli melkoinen.

Palkka lähihoitajana on parempi kuin Suomessa sairaanhoitajana. Jahka saan paperit ja kielitaidon kuntoon, niin sitten kilpailutan palkkani asianmukaisesti sairaanhoitajana ja optimoin vaihtoehtoni. Nyt olen varsin tyytyväinen tähän tilanteeseen kielen opiskelun ollessa etusijalla. Tammikuun puolivälissä siirryn kotisairaanhoitoon sairaanhoitajana, eli siinä on jonkinasteinen deadline kielitaidon suhteen ja se tuntuu hirmuisen lyhyeltä ajalta! Vain 2 kk aikaa. Tosin tätä ennen on uusi neuvottelu sekä auktorisointini sairaanhoitajaksi tulisi olla kunnossa.

Itse tein näin alkuun tilapäisen muuttoilmoituksen Norjaan 6 kuukaudeksi. Pidän Suomessa vielä puhelinliittymän, tilin ja auton rekisterissä. Auton myynti on edessä 6 kuukauden sisään, koska se on rahastoyhtiön ja tulli- sekä veromaksuineen se tulisi todennäköisesti turhan kalliiksi, eli myyn sen pois, maksan lainan pois ja ostan täältä uuden jos tänne lopulta jään/ jäämme.

Tilin avaamiseen tarvitaan myös työtodistus ja passi ja aikaa menee lähes viikko ennen kuin tili on avattu netti- ja mobiilitunnuksineen. Ainakin täällä päin Norjaa.

Lisäksi olin tilannut tutkintotodistuksen Omniasta jo 24.10.19, mutta tähän päivään mennessä se ei ole tullut postin mukana eikä mitään yhteydenottoa nettitilauslomakkeen täytön jälkeen. Tänään laitoin muistutuksen, että jotta saan asianmukaista palkkaa täällä, tarvitsen todistukseni. Murr! Nyt on lisäksi Postin lakko, eli dokumentteja saanee odottaa jonkin tovin... Murr 2.

Rakkausrintamalla mies pistää parastaan ja olo on ollut enemmän kuin tervetullut. Arki kielivaikeuksineen on haastavaa, mutta kun toinen panostaa ja auttaa tuntuu sekin luksukselta. Välillä oikein täytyy itseä nipistää, että uskoo, että tämä on totta. Kyllä tuo gubbe taitaa musta todella tykätä!

Pihka on kuin kotonaan. Pihkasta on sukiutunut oikein tomera lehmäpaimen. Meillä on ulkolaitumella 10 lehmää, joilla ei ole aitauksessaan sähköä, eli karkailevat tämän tästä, eli se on ollut PIhkan tehtävä pitää lehmät siellä, missä niiden kuuluukin olla. 

Navettahommat ovat osaltani jääneet ohuiksi, mutta traktoria olen jo ajanut ja se oli kyllä kivaa. Traktori on lisäksi suomalainen Valtra, joten tunsimme syvää yhteenkuuluvuutta, haha. Ehkä pikku hiljaa antaa mieheni tilaa myös osallistua tilan hommiin. Saattaa tosin olla, että mulle jää enemmän kirjalliset hommat alkuun, keväällä sitten saa omia puhteita, kun karjasta osa on laitumella.

Töissä teen kaksivuorotyötä terveyskekskuksen vuodeosastolla. Työaika on omasta toiveestani 80%, joka antaa minulle mukavasti enemmän vapaa-aikaa nauttia uudesta elämäntilanteestani. Mulla on 3-5 vapaapäivän putkia, työaika on 28 tuntia/ viikko. Ajoittain viikonloppuina on 11 tunnin työpäiviä, mutta tuolloin saa pitää keskellä päivää 3 h vapaata, joka on palkallista. Työolot siis Suomeen verrattuna ovat ihan kuin toiselta planeetalta. Työtahti on leppoisa ja uudelta tulokkaalta ei odoteta ainakaan täällä juuri mitään. Saa ihan rauhassa ottaa ja haistella tunnelmia.

Lisäksi paikalliset ihmiset pienellä paikkakunnalla ovat ottaneet minut omakseen oikein mukavasti. Itse olen suomalaiseen tyyliin hieman epäsosiaalinen, mutta olen sopeutunut kohtalaisesti norjalaiseen tapaan olla ihminen. Kielen kanssa ei meinaa jaksaa työpäivää enempää. kun haluaa myös rentoutua.

Norjan kieli ei vielä taivu ja ymmärtämisenkin kanssa on vähän niin ja näin. Olen kuitenkin saanut hyvin aktivoitua yli kolmenkymmenen vuoden takaisen ruotsinkielentaitoni, josta olen ollut ylpeä. Nyt olen vain jysähtänyt etenemättömälle tasolle, joka toivon mukaan johtuu vaan väliaikaisesta taantumasta. Pitää vaan puskea eteenpäin ja uskoa itseensä. Energiaa vaan palaa ihan hurjasti ja stressitasot tämän vuoksi ovat aikamoiset, mutta no pain no gain. Kyllä tämä kohta tästä sukiutuu uomilleen kuten kaikki muukin. 

Olen väsynyt, mutta onnellinen <3.