La Gomera jäähyväiset

30.11.2022
Täällä istuskelen rannan penkillä hieman haikein mielin Tuijan tassutellessa San Sebastianin rantahiekalla. Meillä on edessä siirtyminen Teneriffalle kahdeksi päiväksi ennen paluumatkaa kotiin Suomeen ja minulla matka jatkuu vielä sen jälkeen Pohjois-Norjaan. 


Loma on ollut onnistunut ja La Gomera on palvellut meitä hyvin. Yöt ovat olleet viileitä ja on saanut levättyä. Päivällä lämpöasteita on ollut tällä loman toisellakin puoliskolla +22-29-astetta, muutama pilvisempi päivä ja yhtenä päivänä hieman sadetta, mutta siis ei mitenkään mitään haitaten.

Me olemme käyttäneet paikallisbusseja liikkumiseen saarella ja tämä on palvellut meitä myös hyvin. Lippujen hinnat ovat 2,50-6 euroa / suunta riippuen ajokilometreistä. Kuskit ovat ammattitaitoisia ja aikataulut ovat pitäneet paikkansa. Busseissa on ollut maskipakko. 

Muutaman kerran olemme tukeutuneet taksiin ja näissä hinnat ovat 30-40 euron välissä/ siivu. Varsinkin Hermiguaan ensimmäinen tulo oli hurja, nopeita jarrutuksia ja kiihdytyksiä, kolmen auton ohituksia ennen mutkaa ihan mahdottomissa paikoissa. Sydän syrjällään olimme ja puristimme taksin ovenkahvoja rystyset valkoisina!    

La Gomera sopii hyväkuntoiselle matkailijalle, joka jaksaa saaren loputtomia korkeuseroja. Niiltä ei voi välttyä! 

Saari on rauhallinen ja turvallisen oloinen. Vaellusreitit ovat jyrkkiä ja vaativat sekä vakaata askellusta että korkeusmetrejä pelkäämätöntä mieltä. Hyvät korkeavartiset vaelluskengät sekä vaellussauvat (teleskooppi) ovat täällä tarpeen. Meillä ei ollut sauvoja, mutta tuli useaan otteeseen mieleen, että tämä oli suuri virhe. Lähes kaikilla vaeltajilla, jotka ovat kävelleet vastaan, on ollut sauvat. 

Nyt jos reissua suunnittelisin, niin suunnittelisin vaeltavani majapaikasta/ kylästä toiseen kiinteän tukikohdan sijaan. Samalla pikkuisen enemmän omavaraisuutta ruokailuihin, jos jokaisesta kylästä ei löydy kauppaa tahi ravintolaa.

Otsalamppua olen myös tarvinnut usein. Illasta tulee säkkipimeätä kuuden jälkeen. Pimeys on totaalinen ja laskeutuu nopeasti.

Lisäksi ensiapupakkaus urheiluteippeineen ja rakkolaastareineen sekä puhdistusvälineineen pintanaarmujen hoitoon on must. 

Aurinko on täällä paahtava ja voimakas, eli ilman aurinkorasvaa, lippistä ja aurinkolaseja ei täällä pärjää.

Vesijohtovesi ei ole juomakelpoista ja vettä kului 1,5-3 litraa päivässä. 

Ostin täältä myös antihistamiinia, mutta turhaan, koska verta imeviä öttiäisiä ei juurikaan ole eikä mitään muutakaan elämää häiritsevää, kun puhutaan eläinkunnasta. Pieniä, mustia matoja pyrkii sisälle kuiviin asuntoihin kostealla säällä. Ovat pieniä, myrkyttömiä tuhatjalkaisia eivätkä kiipeile sänkyyn. Liskoja rapisee siellä täällä, mutta nehän ovat vain söpöjä! Tuija ei kyllä ole samaa mieltä.

Myös kulkukissoja ja -koiria on vähemmän kuin esim. Kreikassa ja näistä pidetään huolta.

Teimme retken myös naapurisaareen La Palmaan, joka vakuutti ainakin minut monella eri tavalla: Julkinen bussiliikenne on kattava, saari oli vauraamman oloinen kuin La Gomera. Siistiä ja kaunista, hyvät palvelut. Saari on, jos mahdollista, vielä jyrkempi kuin La Gomera ja kasvillisuus on vehreen viidakkomaista ja tiheää, ilmankosteus on korkea ja jylhimmät kukkulat ja rotkot jäävät usein usvan peittoon. Vaeltajalle taas loputtomasti reittejä olisi tarjolla! Ja niitä korkeusmetrejä!

La Palman saarella on isohkoja hämähäkkejä, joita saattaa löytyä hotellihuoneista, mutta ne ovat vaarattomia. Me emme näitä nähneet minun harmikseni ja Tuijan helpotukseksi.

Aluskasvillisuudessa on siellä runsaasti liaanimaista piikkipuskaa, joka teki etenemisen muilla kuin merkityillä reiteillä mahdottomaksi. Yritin pari kertaa huonolla lopputuloksella ja nyt on jalat kauttaaltaan naarmuilla!

La Palmalla on aktiivisia tulivuoria, joka on minusta äärettömän kiehtovaa. Lisäksi saari on tähtien kiikaroijien paratiisi lukuisine observatorioineen. Saarella on myös laavakiviluolia. Toisin sanoen täytyy tulla seuraavaksi kuukaudeksi La Palmaan!

Santa Cruz oli myös todella kaunis pieni kaupunki. Siisti ja piktoreski. Täynnään turistikauppoja ja ravitsemusliikkeitä.

Tuijan jalat ovat palautuneet kävelykuntoon pikku hiljaa, mutta hän varmasti palaa vielä La Gomeralle nauttimaan vuoristoreiteistä.

Hyvillä mielin suuntaamme kohti arkeamme kukin tahoillemme. Minun äiti joutuu suureen leikkaukseen 9.12. ja ehdin häntäkin moikkaamaan ennen Norjaan paluuta. Lisäksi lehmien turvakotia alan työstämään nyt toden teolla 💗. Nyt on energiaa ja tarmoa 

Kiitos La Gomera ❣️


Share
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita